Pilottiporukan matkassa: LapWallin uusi tehdas Pyhännällä on enemmän kuin halli ja teknologia

LapWallin historian suurin investointi, eli uuden elementtitehtaan rakentaminen Pyhännälle, on kalkkiviivoilla. Tehdashanke on edennyt aikataulussaan ja budjetissaan ja tuotantoa tehtaalla voidaan käynnistää viikolla arviolta 46 – juuri nyt käynnissä on tuotannon työntekijöiden koulutus uuden tehtaan toimintamalleihin. Uusi ja huippumoderni elementtitehdas hyödyntää robotiikkaa osassa työvaiheita, ja tuotantolinjojen simulaatioiden avulla on kyetty optimoimaan työvaiheita jo ennen linjojen käyttöönottoa. Uusi tehdas mahdollistaa Pyhännän tuotantokapasiteetin kolminkertaistamisen ja samalla se tukee vahvasti toiminnan kannattavuuden parantamista.

Mutta investoinnin onnistumiseksi on tehty myös paljon muuta: On kehitetty uudenlainen tehtaanohjauksen toimintamalli, uudistettu päivittäisjohtamisen toimintamalli tukemaan jatkuvan parantamisen periaatteita ja otettu käyttöön 6S-toimintamalli, joka ohjaa turvalliseen ja tuottavuutta tukevaan toimintaan koko tehtaassa. Samalla on panostettu perehdytyksen ja koulutuksen kehittämiseen. Tehtaan ja tuotantoteknologian rinnalle tarvitaan myös kulttuuri, jossa osaaminen, laatu ja yhteistyö aidosti kohtaavat arjessa.

Aikaisemmin syksyllä meillä tehtiin päätös ns. pilottiporukan testiajopäivistä uudella tehtaalla, kun tehdas on pilottivalmiudessa. Pilottiporukan, ei vakituisen tuotantohenkilöstön, katsottiin olevan paras mahdollinen ryhmä koeponnistamaan uusia toimintamalleja ja niihin liittyvää opastusta sekä työohjeita, sillä rutiinit linjatyöhön meiltä – ainakin osalta - puuttuivat. Pilottiporukassa olivat mukana Jarmo Pekkarinen, Kari Viljamaa, Heikki Ojala, Janne Pekkarinen, Tapani Piri, Juuso Niemelä, Jaakko Karhumaa ja Matias, Topias sekä Nikolas Pekkarinen. Moniammatillinen porukka olikin todella hyvä, erilaiset näkökulmat täydensivät toisiaan ja samalla syntyi yhteisymmärrystä.

Pilottiporukan tehtävänä oli toimia kolme päivää kattoelementtien tuotantolinjalla uudistettuja työohjeiden mukaisesti, noudattaa 6S-periaatteita ja saada aikaiseksi valmiita kattoelementtejä asiakastoimitukseen. Tavoitteena oli myös havainnoida vielä kehittämistä kaipaavia asioita vaikkapa työpisteiden suunnittelussa.

Mitä HR- ja viestintäjohtaja tekee pilottiryhmässä?

Oma aikaisempi kokemukseni elementtituotannosta on olematon. Siksi halusinkin mukaan pilottiryhmään, tai tarkemmin kolmesta syystä: Ensiksikin uuden perehdytysmallin mukaisia työohjeita ja perehdytysprosessia testaamaan paras on sellainen, jolle kaikki tulee uutena. Toiseksi, omassa työssäni haluan ymmärtää toimintamme prosessia kokonaisuutena, lapwallilaisen näkökulmasta. Ilman näppituntumaa tehdastyöhön on aika vaikea ymmärtää esim. hyviä työkyvyn tukemiseen liittyviä mahdollisuuksia. Kolmas syy on sitten tämä meidän uusi tehtaamme, oli valtavan kiinnostavaa ja innostavaa päästä viimein näkemään ja kokemaan sen käynnistyvää toimintaa, ihan kouriin tuntuvasti ja osana tuotannon tiimiä.

Kolmivaiheinen perehdytysmalli

Kunnollinen perehdytys on jokaisen työntekijän perusoikeus ja tärkein keino varmistaa, että asiat lähtevät rullaamaan oikeaan suuntaan päivästä yksi. Kuten mainittua, meillä on otettu käyttöön uusi perehdyttämisen toimintamalli, joka mukailee TWI-mallia. Mukailee, koska olemme sovittaneet toimintamallia täyttämään LapWallin tarvetta ja välttäneet rakentamasta liian raskasta ja kuormittavaa tapaa. Perehdytys etenee kolmessa portaassa: selitä, näytä, anna tehdä itse. Näin mallia testattiin pilottiporukalla:

Selitä

Keskiviikkona 29.10. aamulla saimme perehdytyksen uuden tehtaan toimintaan ja päivittäisjohtamiseen sekä työmenetelmiin ja turvallisiin tekemisen tapoihin siten, että perehdyttäjät kävivät läpi aineistonsa ja selittivät, miten homma toimii, ja miksi. Mielestäni ”miksi?” onkin tärkeä kysymys vastata. Kun asian tekemiseen tietyllä tapaa on olemassa joko turvallisuutta, laatua tai tuottavuutta edistävä selkeä perustelu, ohje siirtyy arjen tekemiseen sukkelammin. Tässä vaiheessa syntyi ajatus siitä, mitä työvaiheessa tapahtuu ja mihin pitää kiinnittää huomiota seuraavassa vaiheessa.

Näytä

Aika pian pääsimme sitten siirtymään tuotantolinjan äärelle, jossa pilottiporukan tiiminvetäjäksi valittu Janne Pekkarinen aloitti tiimipalaverin ja tuotannon päivän tehtävien läpikäynnin. Tavallisesti Janne toimii Pyhännällä tehdaspäällikkönä ja vastaa hankinnasta, tuotantotoiminnasta ja asennuksesta. Tiimipalaveriin kokoonnuimme ns. runkoasemalle, jossa nimensä mukaisesti valmistetaan elementin runko. Ensimmäiseksi käytiin läpi suunnittelusta saatu piirustus elementin runkorakenteesta, tiiminvetäjä selitti, miten toimitaan ja sitten jakoi väen hommiinsa. Lopuksi käytiin vielä läpi turvalliset työtavat ja parhaat käytännöt. Näin saatiin tiimipalaveri pakettiin ja päästiin töihin. Mestari-kisälli-mallilla Janne aloitti rungon valmistelun parien apukäsien kanssa ja samalla selitti mitä teki.

Anna tehdä itse

Osalla pilottiporukastamme on paljonkin kokemusta työskentelystä elementtilinjalla, minä taisin olla ainoa aivan untuvikko. Oli siten luontevaa, että ensi alkuun sain seurata runkoaseman työn etenemistä ja sitä, miten uudet työohjeet otettiin työssä huomioon ja millä tavoin niihin palattiin. Kirjasin ylös mm. tarpeen pienien harjojen hankkimiseksi pöytäpintojen siistimiseksi vuoron jälkeen.

Ensimmäinen runko saatiin valmiiksi ja se siirtyi seuraavaan työvaiheeseen, jossa kiinnitetään OSB-levyt ja tehdään tarvittavat aukotukset. Tämän työvaiheen hoitaa tehokkaasti monitoiminen portaalirobotti.

Kun levyt olivat paikoillaan ja elementti valmis seuraavaan työvaiheeseen, pääsin minäkin kolmivaiheisen perehdytyspolkumme Anna tehdä itse -vaiheeseen, kun sain tiiminvetäjän näyttämän esimerkin mukaan levittää ja kiinnittää kattohuopaa elementtiin. Tässä sitten hioinkin taitojani pari päivää, pari kertaa tarkistin työpisteeltä QR-koodin takaa löytyvän työohjeen äärelle varmistaakseni oikean työtavan. Tiiminvetäjä sekä työparinani toiminut Niklas vastasivat kärsivällisesti kysymyksiini. Perjantaina huomasin, että jo varsin itsenäisesti pärjään tässä työtehtävässä ja osaan myös ennakoida seuraavia vaiheita.

Uskallan siis sanoa, että kolmivaiheinen perehdytyksen malli toimii!

Yhteiset arvot edistävät yhteistä menestymistä

Linjalla työskentely oli valtavan antoisaa. Meillä onkin tavoitteena koko yhtiössä, että kaikki toimihenkilöt käyvät vähintään yhden päivän vuodessa tuotantolinjalla töissä. Käytäntö tuo monia etuja, esim. suunnittelun ja tuotannon välinen kommunikaatio paranee, kasvatamme ymmärrystämme toistemme työstä ja menestymisen edellytyksistä ja pääsemme tutustumaan ihmisiin vielä paremmin.

Yhteistyö on meille tärkeä arvo, ja toisen työn ja työarjen ymmärtäminen on olennainen yhteistyön mahdollistaja. Luottamus kasvaa, kun tunnemme toisemme paremmin. Oma suunnitelmani on viettää linjalla useampi päivä vuodessa ja vierailen kaikilla tehtaillamme säännöllisesti. Ymmärrän, että ylenpalttinen jaloissa hääriminen häiritsee ammattilaistemme työtä, mutta luotan siihen, että minulle löytyy päiväksi sopiva pesti, jossa voin olla hyödyksi ja samalla oppia uutta.

Kaiken takana on kulttuuri

Meillä LapWallilla on kolme keskeistä asiaa, jotka ohjaavat toimintaamme. Nämä asiat ovat yhteistyö, yhteinen tavoite ja mahdollisuus vaikuttaa. Keskeisiä menestystekijöitämme ovat erinomainen prosessien hallinta, teknologinen ylivoima ja vastuullisuus, yhteistyön ja innostuneen sekä motivoituneen LapWall-hengen lisäksi. Miten nämä sitten kytkeytyvät pilottiporukkaan häärimässä uuden tehtaan huippumodernilla tuotantolinjalla? No aivan kaikilla tavoilla.

Tavoitteenamme oli saada onnistuneesti elementtejä läpi kattolinjalta ja samalla testata tuotantoteknologiaa ja simuloituja tahtiaikoja. Tässä tavoitteessa onnistuttiin, ja samalla kirjattiin ylös vielä hyviä kehityskohteita, joilla saamme prosessista vielä paljon sujuvamman, työohjeitakin päivitettiin. Prosessien ja laadun jatkuva parantaminen jatkuu aktiivisesti tehtaamme arjessa myös, kun tuotanto käy suunnitellussa tahdissa: Keräämme jatkuvasti palautetta ja havaintoja kokeneilta työntekijöiltämme ja viemme parhaat käytännöt uusiksi työohjeiksi. Näin jokaisella on jatkossakin mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja yhteiseen menestymiseemme.

Pilottiryhmää pyydettiin eritoten kiinnittämään huomiota turvallisuuteen liittyvään ohjeistukseen ja työvaiheiden ergonomiaan. Tavoitteenamme on, ettei tehtaalla tapahdu yhtään tapaturmaa. Lisäksi vastuullisuusnäkökulma nousi vahvasti esille materiaalien käytön kautta, ja materiaalitehokkuuden parantaminen entisestään on meille tärkeä tavoite myös jatkossa.

Päällimmäisenä mieleen itselle tästä pilotoinnista jäi kuitenkin mieleen se aivan valtava innostus, joka koko porukassa oli nähtävillä pilottijakson aikana. Uuden tehtaan merkitys LapWallille on valtava strategiakauden tavoitteiden kannalta. Tämä näkyi myös tahtona havaita, kehittää ja tehdä – omin käsin ja parhaalla mahdollisella tavalla, yhdessä ja ehdottomasti ilon kautta.