Optimoi hankkeesi hiilijalanjälki todellisen hiilijalanjälkilaskennan avulla
1.1.2026 alkaen merkittävälle osalle uudisrakennuksia tulee laatia ilmastoselvitys, ja samalla voimaan astuvat rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvot. Tällä hetkellä eri sidosryhmät pohtivat, miten hankkeissa voidaan kustannustehokkaimmin vastata sekä tuleviin että tulevaisuudessa kiristyviin säädöksiin ja asiakasvaatimuksiin.
Hankkeeseen ryhtyvät ja muut osapuolet kaipaavat konkreettisia keinoja hankkeiden vähähiilisyyden arviointiin. Alalle on kehittynyt paljon osaamista, mutta myös vanhentuneita tai virheellisiä käsityksiä. Vähähiilisyyden kustannustehokas toteuttaminen edellyttää eri asiantuntijoiden osaamisen yhteensovittamista, mikä puolestaan vaatii suunnittelunohjaukselta ja johtamiselta uudenlaista otetta.
LapWall Oyj tilasi Vesitaito Oy:ltä vertailulaskelmat todellisista toteutuneista kohteista: asuinkerrostalosta, koulusta ja teollisuusrakennuksesta. Tässä kirjoituksessa hyödynnetään näitä vertailulaskelmia, jotta voidaan tuoda mittaluokkia keskusteluun ja pohtia, mitkä toimenpiteet ovat hankkeissa aidosti vaikuttavia mutta samalla kustannustehokkaita vähähiilisyyden näkökulmasta.
Asuinkerrostalon tapaustarkastelu
Asuinkerrostalon perustaso tässä tapaustarkastelussa oli 15,4 kgCO₂e/m²/a. Kohde on rakennettu A-energialuokkaan ja energialähteenä on kaukolämpö. Rakenteiden U-arvot ovat tavanomaisia (seinä 0,16 W/m²K, katto 0,09 W/m²K).
Laskennassa talotekniikan, työmaanaikaisten päästöjen, kuljetusten sekä elinkaaren lopun päästöjen osalta on käytetty CO2data-tietokannan yleisiä tietoja kaikissa skenaarioissa.
Kokonaispäästöistä:
-
noin 60 % muodostui rakentamisen aikaisista päästöistä (A1–A5),
-
noin 20 % käytönaikaisesta energiankulutuksesta ja
-
noin 20 % käytön jälkeisistä päästöistä sekä tuotteiden vaihdoista elinkaaren aikana.
Rakentamisen aikaiset päästöt ratkaisevassa roolissa
Tarkastelu osoittaa, että aiempi ajatus siitä, ettei rakentamisen aikaisilla päästöillä olisi merkitystä elinkaaren aikaisen energiankulutuksen rinnalla, on osittain vanhentunut. Energiatehokkuus on edelleen äärimmäisen tärkeää – jo energiakustannusten vuoksi – mutta pelkkä energiatehokkuuden parantaminen ei enää riitä päästötehokkaassa rakentamisessa.
Energiasektorin päästöt vähenevät tulevaisuudessa, jolloin niiden suhteellinen osuus rakennuksen kokonaispäästöistä pienenee edelleen. Lisäksi rakennuksen energiapäästöt syntyvät pitkän ajanjakson, tyypillisesti 50 vuoden, aikana, jolloin niiden merkitys nykyhetken päästövähennystarpeiden kannalta on rajallisempi.
Kiertotalouden merkitys korostuu
Korjausten ja käytön jälkeisten päästöjen osuus on jo noin viidennes rakennuksen kokonaispäästöistä. Tämä korostaa kiertotalouden, korjattavuuden ja muunneltavuuden merkitystä tulevaisuudessa.
Nykyisissä laskentamalleissa arvioidaan jo tänään päästöjä, jotka syntyvät mahdollisesti vasta 50–100 vuoden päästä rakennuksen purkamisen yhteydessä. Onkin keskeistä luoda yhteiset pelisäännöt kiertotalouteen liittyville kysymyksille – kuten korjattavuudelle, kierrätettävyydelle, uudelleenkäytettävyydelle ja muunneltavuudelle – jotta laskennalliset ohjauskeinot vastaavat myös tulevaisuuden todellisuutta. Tässä koko rakennusalalla on merkittävä kehitystarve.
Materiaalivalinnat suurimpana päästövipuna
Suurin ja nimenomaan tässä hetkessä syntyvä päästö on rakentamisen aikainen päästö. Tästä yli 80 % syntyy rakennustuotteiden valmistuksesta, mikä vastaa yli 50 % koko rakennuksen elinkaaren aikaisista päästöistä. Yksittäisenä tekijänä tämä on ylivoimaisesti merkittävin päästölähde.
Kuljetusten ja työmaatoimintojen osuus on noin 10 % koko elinkaaren aikaisista päästöistä. Päästöjä vähennettäessä huomio onkin kohdistettava erityisesti materiaalien valmistuksen päästöihin.
Ulkoseinärakenteen vaihdon vaikutus
Vertailulaskelmassa ulkoseinärakenne vaihdettiin LapWallin puiseen ulkoseinäratkaisuun. Itse seinäelementin päästö voi olla jopa 75 % pienempi kuin vastaavan sandwich-elementtirakenteen päästö. Nyrkkisääntöjen kanssa on kuitenkin syytä olla varovainen, sillä valmistajakohtaiset ratkaisut voivat erota toisistaan kymmenillä prosenteilla myös saman tuoteryhmän sisällä.
Koko rakennuksen tasolla päästöt pienenivät 1,2 kgCO₂e/m²/a, eli noin 8 %. Tätä voidaan pitää erittäin merkittävänä saavutuksena yksittäisen rakenneosan vaihdolla. Vertailun vuoksi saavutettu päästövähennys on suurempi kuin koko elinkaaren aikaiset korjaamisesta aiheutuvat päästöt tai työmaatoimintojen päästöt yhteensä.
Hybridirakentaminen vastaa kiristyviin raja-arvoihin
Hybridirakentaminen on olemassa oleva, koeteltu ja tavanomainen rakentamisen ratkaisu, jolla hankkeen päästöjä voidaan vähentää kustannustehokkaasti ja merkittävästi. Tässä esimerkissä tarkasteltiin vain ulkoseinien vaihtamisen vaikutusta, mutta mikään ei estä tarkastelemasta myös muiden rakennusosien vähähiilisempiä ratkaisuja hankekohtaisesti.
Hybridirakentaminen on jo täällä: sen käyttöönotto ei edellytä uusia teknologisia läpimurtoja tai merkittäviä muutoksia rakentamisen prosesseihin.
Tarkasteltu perusratkaisu täyttää selvästi 1.1.2026 voimaan tulevat hiilijalanjäljen raja-arvot. Vuodesta 2028 alkaen kerrostalojen sallittu raja-arvo kuitenkin kiristyy tasolle 12 kgCO₂e/m²/a, jolloin myös hybridikerrostalon päästöjä on alennettava vielä noin kahdella yksiköllä nykyisestä tasosta.
Tulokset paranevat merkittävästi, kun geneeristen arvojen sijaan käytetään tarkkoja EPD-tietoja. Tästä huolimatta kiristyviin vaatimuksiin vastaaminen edellyttää jatkotoimenpiteitä. Vuosi 2028 tulee nopeasti vastaan, joten varautuminen kannattaa aloittaa jo nyt. Hybridirakentamisen lisääminen on keskeinen ja kustannustehokas keino vastata tuleviin raja-arvoihin.
LapWall tukee hankkeiden hiilitehokkuutta
LapWallin tuotteille on laadittu EPD-dokumentit, jotka ovat saatavilla maksutta EPD Hub -palvelussa sekä Rakennustiedon tuotetietopalvelussa. LapWall voi laatia suuremmissa hankkeissa kohdekohtaisen päästölaskelman oman toimituksensa osalta ja auttaa mielellään tilaajia ja suunnittelijoita hankkeiden hiilitehokkuuden parantamisessa